perjantai 19. huhtikuuta 2013

6. Blogitehtävä, palvelun laatu

Mikä on SERVQUAL –menetelmä ja miten sillä arvioidaan palvelu laatua?

SERVQUAL-menetelmän avulla voi mitata miten asiakkaat kokevat palvelun laadun. Sen avulla asiakkaat voivat verrata heidän odotuksiaan koettuun palvelun laatuun, jolloin odotukset joko vahvistuvat tai kumoutuvat. SERVQUAL- menetelmä on attribuuttipohjainen palvelun laadun mittausväline, jolla tarkoitetaan sitä, että aluksi määritellään erilaisia attribuutteja, jotka kuvaavat palvelun ominaisuuksia. Tämän jälkeen asiakkaita pyydetään antamaan arvosana palveluista näiden määriteltyjen attribuuttien osalta. Palvelun laatu on SERVQUAL menetelmässä jaettu viiteen osa-alueeseen, jotka ovat:

  1. Konkreettinen ympäristö (toimitilat, laitteet, palveluhenkilökunnan ulkoinen olemus jne.)
  2. Luotettavuus (täsmällisyys, virheettömyys tiedon antamisessa)
  3. Reagointialttius (halukkuus palvella viipymättä)
  4. Vakuuttavuus (työntekijöiden käyttäytyminen uskottavasti ja kohteliaasti)
  5. Empatia (yritys ymmärtää asiakkaan ongelman ja toimii asiakkaan etujen mukaisesti)

Edellä mainitut 5 osa-aluetta kuvataan SERVQUAL-menetelmässä yleisimmin 22 attribuutilla. Tämän jälkeen asiakkaita pyydetään arvioimaan 7-kohtaisella asteikolla palvelulle asettamiaan odotuksia ja millaiseksi he palvelun kokivat oikeasti. Tulokset voidaan laskea odotusten ja kokemusten välisten poikkeamina. Mikäli tulokset kertovat, että kokemukset ovat heikompia kuin odotukset, sitä huonompi laatu on. 

SERVQUAL-menetelmän käyttöön liittyen suositellaan harkitsevaisuutta, ja että sen osa-alueita ja attribuutteja mietittäisiin aina etukäteen ennen menetelmän käyttöä. Sitä voidaan myös soveltaa ja mukauttaa tapaus- ja tilannekohtaisesti, eli osa-alueita ja attribuutteja voidaan vaihtaa, poistaa tai lisätä. (Grönroos 2009, 113-118.       )



Mitä tarkoittaa palvelun laatukuilu?


Palvelun laatukuilulla tarkoitetaan niitä kohtia palvelutapahtumassa ja -ketjussa, jossa voidaan epäonnistua laadun kannalta, joihin tulee kiinnittää erityistä huomioita suunniteltaessa palvelun laatua. Palvelun laadun kuilut johtuvat usein laadunjohtamisprosessista tai palveluun liittyvien muiden prosessien ongelmista. Esimerkiksi odotetun ja koetun laadun kuilu riippuu usein myös muiden prosessien kuiluista. Parasuraman, Zeithaml ja Berry (1988) ovat kehittäneet laatukuilujen tarkasteluun analyysimallin, jolla voidaan etsiä syitä mistä laatuongelmat johtuvat ja millä palvelujen laatua voidaan parantaa. Palvelun laatukuilut on jaettu seuraavasti: 


  1. Johdon näkemysten kuilu -> johto näkee laatuvaatimukset puutteellisesti (syitä mm.: ongelmat kysyntäanalyyseissä ja markkinointitutkimuksissa, odotuksia tulkittu virheellisesti, johdon ja organisaation välinen kommunikaatio-ongelma)
  2. Laatuvaatimusten kuilu -> Palvelun laatuvaatimukset eivät vastaa johdon laatuodotusnäkemyksiä (syitä mm. ongelmia suunnittelussa ja tavoiteasetannassa sekä johdon tuen puute)
  3. Palvelun toimituksen kuilu -> Palvelun tuotanto- ja toimitusprosessissa ei noudateta laatuvaatimuksia (syitä mm. johtamisongelmat, ongelmat tekniikassa/järjestelmissä, työntekijöiden asenneongelma jne.)
  4. Markkinointiviestinnän kuilu -> markkinointiviestinnän antamat lupaukset eivät toteudu käytännössä  (syitä mm. markkinointiviestinnän suunnittelulliset ongelmat, organisaatio ei toteuta markkinointikampanjassa luvattua jne.)
  5. Koetun palvelun laadun kuilu -> Koettu palvelun laatu ei vastaa odotettua laatua (syitä mm. laatuongelmat, kielteinen asenne ja viestintä jne.)


(Grönroos 2009, 143-149)


SERVQUAL -menetelmän soveltaminen käytännössä


Normaalista yritysesimerkistäni poiketen valitsin arvioidakseni asuinpaikkakuntani kunnallisen kirjaston lainapalvelut. Asioin kirjastossa todella paljon ja käytän lähes aina itsepalvelutoimintoja. Kirjaston henkilökunta ja heidän asiantuntemuksensa on jäänyt hyödyntämättä, koska olen löytänyt aina itse avun ongelmaani. En edes muista milloin viimeksi olisin kysynyt kirjastohenkilöstöltä apua. Päätin nyt kuitenkin kerrankin kokeilla miten palvelu toimii. Minulla oli siihen myös todellinen syy, sillä yritin löytää tarvitsemaani tenttikirjaa itselleni, koska koulun kirjastossa tähän kyseiseen opukseen oli pitkät jonot. Tilanne eteni siten, että kysyin löytyykö kyseistä kirjaa kirjastosta ja tilanne lähti siitä eteenpäin...(kertomut lopussa)

Arvioitavana olivat SERVQUAL -mallin mukaisesti 


  1. Konkreettinen ympäristö (toimitilat, laitteet, palveluhenkilökunnan ulkoinen olemus jne.)

    ODOTUKSET 4, TOTEUTUNUT 4. Tiesin, että palveluympäristö on vanha ja kulunut, 1980-luvulta, palveluhenkilökunta vähän ehkä myös mukautunut tähän "kulahtaneeseen ilmeeseen"..
  2. Luotettavuus (täsmällisyys, virheettömyys tiedon antamisessa)
    ODOTUKSET 4, TOTEUTUNUT 7.

  3. Reagointialttius (halukkuus palvella viipymättä)
    ODOTUKSET 5, TOTEUTUNUT 7

  4. Vakuuttavuus (työntekijöiden käyttäytyminen uskottavasti ja kohteliaasti)
    ODOTUKSET 4, TOTEUTUNUT 7

  5. Empatia (yritys ymmärtää asiakkaan ongelman ja toimii asiakkaan etujen mukaisesti

    ODOTUKSET 2, TOTEUTUNUT 7


Kertomus kokemuksiin viitaten:

Menin siis paikalliseen kirjastoon ja suuntasin heti palvelutiskille. Ystävällinen kirjastotäti otti heti kontaktia ja tiedusteli asiaani. Kysyin löytyyköhän tarvittavaani teosta ja hän kysyi lisätietoja ja valitteli heidän järjestelmien jäykkyyttä (kun teosta ei löytynyt sen nimellä). Hän pyysi minua istumaan ja odottamaan kun hän joutuisi googlettamaan kirjan tietoja. Pian hän kuin totesi, ettei teosta löytynyt ja ehdotti että lainaisin sen kaukolainana ja hän oli katsonut samalla järjestelmästä, että se olisi heti saatavissa muutamista kirjastoista. Samalla hän kertoi toimintavat ja palvelun hinnan ja että saisin tekstiviestin kun kirja olisi noudettavissa. Lähdin kotiin ja ajattelin, että kirjassa menisi noin viikon verran. Yllätyin positiivisesti kun kirjastotäti soitti seuraavana päivänä minulle ja kertoi että kirja on noudettavissa heti ja samalla hän vielä mainitsi kirjaston aukioloajat ja toivotti tervetulleeksi. Menin samana päivänä noutamaan kirjan, jolloin minua palveli eri henkilö. Kysyin vielä kirjan eräpäivää (joka oli harmillisesti itselleni 5 päivää liian aikaisin) ja totesin, että tarvitsisin sen tentin vuoksi toukokuun puoliväliin saakka. Työntekijä suhtautui asiaani hyvin empaattisesti ja sanoi, ettei palautuspäivä ole niin joustamaton ja kehoitti pitämään kirjaa tarvitsemani muutaman päivän yli eräpäivän. Pakko todeta, että kirjaston palvelu odotti kaikki ylitykset. Eniten olin iloinen siitä, että palvelun laatu oli tasaista ja kaikki sujui kuten luvattiin ja vielä nopeasti ja kaikin puolin sujuvasti. 



Lähteet: Grönroos, C., 2009. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. WSOYpro. Helsinki.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Blogitehtävä 5, palvelun ja palvelukokemuksen arviointi

Nielsenin lista, minkälaisten palveluiden arviointiin se sopii ja miten sitä käytetään?

Nielstenin heuristinen lista on laadittu palveluiden käytettävyyden arviointiin.
Heuristisuudella tarkoitetaan käytettävyyden arviontia ilman käyttäjää. Listassa on 10 kohtaa joiden avulla palvelun käytettävyyttä voidaan arvioida kattavasti. Nämä kohdat ovat: 

1. Palvelun tilanteen (vaiheen) näkyvyys
2. Palvelun vastaavuus tosielämässä (ymmärtäminen)
3. Käyttäjän vapaus ja kontrolli (peruutus ja palaaminen alkutilanteeseen)
4. Standardit ja yhteneväisyys
5. Virheiden estäminen
6. Tunnistaminen
7. Käyttö (joustavuus)
8. Design
9. Virhetilanteet (ilmoittaminen, tunnistaminen, korjaaminen)
10. Ohjeet ja opastaminen

Listaa käytetään siten että se käydään läpi yksitellen ja jokainen virhe, joka löytyy luokitellaan virheen vakavuuden mukaan 0-4 portaisella asteikolla, joista 0 tarkoittaa ei käytettävyysongelmaa ja 4 suurta ongelmaa jonka vuoksi palvelun käyttöönottoa tulee siirtää, kunnes ongelma on saatu korjattua. Tämän lisäksi arvoija voi käyttää verbaalista luokittelua käytettävyyden ongelman vakavuudesta. 

Nielsenin listää voidaan soveltaa erityisesti www-käyttöliittymäpohjaisten palveluiden käytettävyyden arvointiin ja sitä listaa tulisikin käyttää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käyttöliittymän suunnittelua.

 (Taideteollinen korkeakoulu;Nielsen Norman Group.) 

Mitä ovat asiakas/palvelukokemuksen tasot?

Asiakaskokemus voidaan jakaa kolmeen tasoon sillä perusteella miten johdettuja ne ovat: 


1. Satunnainen kokemus. Satunnainen kokemus vaihtelee ajan, paikan ja henkilön mukaan. Satunnainen kokemus vaihtelee edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta suuresti.
 


2. Odotettavissa oleva kokemus tarkoittaa sitä, että kokemus on etukäteen suunniteltu, se on sama ajasta ja paikasta riippumatta ja se sisältää suurinpiirtein samat elementit. 

3. Johdettu kokemus, jolla tarkoitetaan sitä että kokemus on huolella suunniteltu ja paikasta ja ajasta riippumaton, mutta se on erottuva ja tuottaa asiakkaalle arvoa.

(Löytänä & Kortesuo 2011, 28)



Miten asiakas/palvelukokemusta voidaan mitata?
Asiakaskokemusta voidaan mitata esimerkiksi kahdesta eri näkökulmasta: voidaan joko mitata suoraan asiakaskokemusta tai asiakaskokemuksen johtamisen vaikutuksia. 

Löytänä & Kortesuo (2011, 102) ovat jakaneet mittaustavat aktiivisiin ja passiivisiin sen mukaan miten asiakaskokemuksen mittaustulos on saatu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä onko asiakaskokemusta kysytty asiakkaalta aktiivisesti itse, vai onko asiakas antanut palautetta kokemuksestaan oma-aloitteisesti. 


Aktiivisia palautekokemuksen mittareita ovat esimerkiksi:

- Mystery Shoppauksen tulokset
- Palautekyselyt kontaktipisteissä (jatkuvat palautteen keräämiset)
-Biometriset mittaukset
-Asiakaspaneelit
-Asiakastyytyväisyyskyselyt

Passiivisiin kuuluvat esimerkiksi:

- Asiakkaan oma-aloitteisesti antama palaute (www-sivut, palautelomakkeet / palautelaatikot)
- Sosiaalisesta mediasta tuleva palaute
- Reklamaatiot
- Muista kanavista, kuten sähköposteissa tuleva palaute

 Löytänä & Kortesuo (2011,102)

Asiakaskokemuksen johtamisen vaikutusten näkökulmasta voidaan mitata asiakaskokemuksen ROI (return on investment).

ROI:ta voidaan mitata erilaisilla mittareilla, joista esimerkkeinä muun muassa asiakaskohtaista kasvua, kannattavuutta, tehokkuutta, lojaliteettia kuvastavat mittarit, kuten esimerkisi mittaamalla hävittyjien asiakkuuksien lukumäärää (kpl & €), uusintaostoprosentteja, lisämyyntiä ja asiakkaiden määrää, prospektien ja ostosten keskeyttäneiden määrää, myynnin onnistumisprosenttia jne.  Löytänä & Kortesuo (2011, 111.)
Mikä on Net Promoter Score?

Net Promoter Score on asiakaskokemukseen liittyvä mittari, jolla kerätään tietoa siitä kuinka todennäköisesti asiakas suosittelisi käyttämäänsä yrityksen palvelua, mikäli sitä häneltä kysyttäisiin. Net Promoter Score ei ole tyytyväisyyden mittari vaan ennemminkin yrityksen palvelua muille suosittelevien asiakkaiden määrää kuvastava mittari. Sen avulla saadaan tietää asiakkaan kokema todellinen kokemus palvelusta. NPS:a voidaan käyttää osana palvelumuotoiluprosessia, jolloin sillä voidaan mitata esimerkiksi palvelumuotoilun merkitystä asiakaskokemuksessa (ja sen muutoksessa). 

Mittaria voidaan käyttää hyvin yksinkertaisesti. Palvelun käyttämisen jälkeen asiakkaalta kysytään kuinka todennäköisesti hän suosittelisi palvelua edelleen asteikolla 0-10, josta 0=ei suosittelisi ja 10=ehdottomasti suosittelisi. Tämän jälkeen vastaukset luokitellaan siten että 9-10 ovat suosittelijoita, 7-8 ovat neutraaleja ja 0-6 ovat arvostelijoita. Net Promoter tunnusluku saadaan vähentämällä arvostelijoiden määrä prosentteina suosittelijoiden määrästä. Saatua lukua tulkitaan siten, että mitä suurempi luku on, sitä paremmin asiakaskokemuksen tuottamisessa on onnistuttu. Esimerkiksi yli 50 % arvo tarkoittaa erinomaista onnistumista. (Tuulaniemi 2011, 241-242.)  



Blogitehtävän soveltava osa:

Päätin tarkastella Nielsenin listan avulla IKEA:n nettikauppaa. Nettikauppa on helpointa käyttää selaamalla IKEA:n nettisivuja ja sieltä täpätä kohtaa nettikaupasta ostettavissa olevat kohteet, jonka jälkeen kun ostos tehdään tuote/tuotteet siirtyvät ostoskärryyn. Ostoskärry on kiinnitetty sivuston yläpalkkiin oikealle ja se on kokoajan näkyvissä. Toinen tapa on klikata yläpalkista kohtaa nettikauppa, joka opastaa ensin yksityiskohtaisesti miten nettikauppaa käytetään ja mitkä ovat nettitilausten ehdot. Sen jälkeen asiakasta opastetaan siirtymään selaamaan tuotesivuja. Seuraavassa tiivistetty arvio palvelun käytettävyydestä:  

1. Palvelun tilanteen (vaiheen) näkyvyys. Ostokset menevät ostoskärryyn, joka näyttää selkeästi montako tuotetta siellä on. Viemällä hiiren ostoskärryyn päälle, näyttää se myös ostoskärryn tämänhetkisen loppusumman. Ostoskärryä klikkaamalla pääsee nettikauppaan, joka on käyttäjälle hyvin selkeä ja yksinkertainen, ja josta pystyy helposti huomaamaan missä vaiheessa palvelu on.

2. Palvelun vastaavuus tosielämässä (ymmärtäminen). On helppo ymmärtää ja termistö on ns. "tavallista kieltä". 

3. Käyttäjän vapaus ja kontrolli (peruutus ja palaaminen alkutilanteeseen). Selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi eteneminen ja palaaminen alkutilanteeseen on helppoa. Sivustolla on osoitettu isoilla kirjaimilla esim. 'poista tuote ostoskorista' tai 'palaa tuotesivulle'. Navigointi on hyvin yksinkertaista. Ainoana häiritsevänä asiana voi ehkä jossain määrin pitää sitä, että jos tuotteita selaa tuoteluettelossa (jossa kaikki tuotteet ovat) joutuu (tietääkseni) aina erikseen jokaisessa tuotekategoriassa klikkaamaan 'näytä nettikaupasta ostettavissa olevat tuotteet'. 
4. Standardit ja yhteneväisyys. Ks. edellä. 
5. Virheiden estäminen.  Virheellisten syötteiden tarkistus toimii, herjaa jos antaa esimerkiksi väärän postinumeron tms. 
6. Tunnistaminen. Painikkeet on eroteltu selkeästi muusta erikseen sekä visuaalisesti painikkeiden näköisiksi. 
7. Käyttö (joustavuus). Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen ja selkeä. 
8. Design on minimalistinen
9. Virhetilanteet (ilmoittaminen, tunnistaminen, korjaaminen). Sain aikaiseksi virhetilanteen, jossa pyydettiin kohteliaasti ottamaan yhteyttä tarvittaessa asiakaspalveluun + puhelinnumero sinne. 
10. Ohjeet ja opastaminen. Nettikaupan opastussivut ovat erikseen, enkä havainnut opastusta itse kauppaa käyttäessäni. Toisaalta nettikauppa on niin selkeä, ettei sen käytössä luultavasti paljoa tarvitsekaan opastusta. Opastussivut ovat sensijaan erittäin yksityiskohtaiset, jossa on kuvattu ostaminen vaihe vaiheelta selkeästi. 


Johtopäätökseni on ettei nettikaupan käyttö enää voisi olla yksinkertaisempaa. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... :)







Lähteet:

www.ikea.fi.

Tuulaniemi J., 2011. Palvelumuotoilu. Talentum. Helsinki.

Löytänä, J., Kortesuo, K., 2011. Asiakaskokemus palvelubisneksesta kokemusbisnekseen.  Talentum. Helsinki.

Taideteollinen korkeakoulu. 1998. Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto. Luettavissa: 

Nielsen Norman Group. 10 Usability Heuristics for User Interface Design. Luettavissa: http://www.nngroup.com/articles/ten-usability-heuristics/. Luettu 4.4.2013.